17.8.2017

Teivocooper 4/2017 takana

Toimitsijat - Mika, Jari ja Matti - katselivat Teivon raviradan autiutta radan sisäpuolelle normaaliin tapaan valmistellun ilmoittautumis-, juottopiste- ja tulospalvelupöydän takaa.

- "saadaankohan sadetta", aprikoi Mika katsellessaan Teivaalanharjun yli vyöryviä pilvimassoja, joista kukin arvattavasti sisälsi tonnikaupalla vettä.
- "eikö täällä nyt ketään näy", säesti Jari, kun parkkipaikalla ei näkynyt saapuvaa liikennettä merkkinä siitä, että innokkaat cooperoitsijat ryntäisivät, pilvimassojenkin vyöryn voittaen, paikalle kokeilemaan kuntonsa kehittyneisyyttä edellisiin Teivocooper-kertoihin verrattuna.
- "no nyt näkyy", havaitsi Matti, kun ensimmäinen, selvästi cooper-juoksijan oloinen hahmo ilmaantui näkösälle ja lähestyi vakain askelin ilmoittautumispaikkaa.

Ja niin oli kuvaannollisen ketsuppipullon teoreettinen korkki avattu. Cooperoitsijoita saapui ja jo vain tultaisiin jälleen pääsemään tavalliseen tapaan lukumäärältään toisellekymmenelle kurottavan osanottajajoukon voimin tallaamaan kaviouraa 12 minuutin mieltä karaisevan ponnistelun merkeissä.

Synkkä pilviverho peitti taivaan, muutama yksittäinen sadepisara kävi hieman kokeilemassa niin cooper-ponnistelijain kuin toimitsijoidenkin hipiöitä, sää oli lähes tuuleton, mutta sopivan lämmin, noin 18 °C, kun lähtömerkki ravilähetystyyliin tutusti annettiin: Yksi-Kaksi-Aja!

Ja matkaan. Parhaan lähdön sai Jarno V., joka lähti taittamaan matkaa aivan omaan tahtiinsa. Ensimmäisen kierroksen täyttyessä kakkosena Sami H. ja kolmantena Joonas K. tuntumassaan Andreas H. Toisen kierroksen täytyttyä Joonas K. nousi kakkosen rinnalle ja ohi! Taaempana omat paikat löytyivät helposti ja ne pidettiin, ellei sitten menetetty.

Testiajan täytyttyä toimitsijapartio kiersi taas keräämässä lopputulokset, cooperoitsijat tekivät loppuverryttelyn tarpeen mukaan ja poistuivat paikalta.
Juuri, kun toimitsijat olivat saaneet tavarat kasaan, päästivät massiiviset pilvilautat pitkään pidättelemänsä veden suurten sadepisarain muodossa lankeamaan Raviradalla.
- "hyvä, saadaan pohjavedet kuntoon", totesivat toimitsijat ja lähtivät pois.

Vielä on yksi cooper-koitos tämän kauden nimiin jäljellä, joten tervetuloa taas syyskuussa näissä samoissa merkeissä tällä samalle cooper-areenalle!

Vikmanin Jarnon vakuuttavaa menoa

Joonas Kuisma vetää ja Andreas peesaa tässä vaiheessa

Kallialan Petrin tyylinäyte. Peesissä tiukasti Katriina Laurila

Tuomas Pirilän keveää askellusta

Kauppisen Matias pyrkii karkuun kanssakilpailijoilta

Sarkkisen Jarkko paransi tulostaan edelliseen kertaan verrattuna

Päivän kolmanneksi pisimmälle juossut Honkalan Sami vetää ja toiseksi pisimmälle yltänyt Joonas seuraa tilannetta takana

Viimeiset puserrukset Andreas Hatakalta

Meriläisen Janin polvi nousee vielä vakuuttavasti

Ronkaisen Jarkko kahden kilometrin kohdalla

Naisten kakkonen Piia näyttää mallia


13.7.2017

Teivocooper 3/2017

Matti ohjeistaa juoksijoita ennen starttia
Sateen uhka, joka eilispäivänä ja myös cooperpäivän aamuna oli toteutunutkin suorastaan täysimääräisesti, oli nyt valunut hiekkaan, muttei hukkaan, tehden näin tilaa 20+-asteisena melko lämpimälle juoksusäälle.
Rata oli jälleen huollettu ja sitä myöten kaikki oli valmistettu.

Paljon mainostettua valkoista telttaa ei nyt ollut paikalla, mutta ei se ollut tarpeenkaan, koska sää ei uhannut edes toimitsijain elektroniikkaa.
Kun Mika oli saanut raviradan kuulutusjärjestelmän mikrofonin haltuunsa sekä toimimaan ja Jari omajalkaisesti piirtänyt lähtöviivan raviradan hiekkaan, olivat paikalle kymmenen hengen voimin saapuneet cooperoitsijat valmiina kokeilemaan, miltä meno tällaisena heinäkuisena myöhäisiltapäivänä olisi maistuva.

Ja kun Jarin suusta käsin, raviradan kuulutuskaluston sähköisesti vahvistamana, kajahti perinteinen ravilähetyskomento "yksi-kaksi-aja!", singahtivat cooperoitsijat kuin yhteisestä merkistä liikkeelle.
Itse kunkin cooperoitsijan henkilökohtaiset jalat tikkasivat radan pintaa kunnon edellyttämään tahtiin, jokainen kamppaili, alussa kepeämmin, mutta loppua kohti yhä raastavammin, armottomasti tikuttavaa kilpailukelloa vastaan, joka vasta  12 minuutin taukoamattoman käynnin jälkeen olisi pysähtyvä ja jolkottelijat piinastaan päästävä.

Yhä uudet ja uudet kierrokset täyttyivät, puolenvälin jälkeen täyttyneet minuutit kajahtelivat PA-laitteistosta kuulutuksina ja viimein kuului Mikan ääni laskemassa viimeiset sekunnit ja kajauttamassa seis-komennon, saivat uupuneet ponnistelijat kauan (no, muutaman minuutin sentään, latojan huomio) kaipaamansa levon.

Kun toimitsijapartio oli vielä käynyt keräämässä lopputulokset, oli ponnistelun riemu tältä kerralta peruuttamattomasti ohi.

Mutta mitään ei ole menetetty, sillä elokuussa taas nähdään näissä merkeissä!


Otto meni kärjessä kuin moottori

Sami kypsyttää Joonasta lujalla vauhdinpidolla

Timo kirittää Petriä ja Petri Timoa, Iso Kolmonen* kaatui, mutta keskinäinen paremmuus jäi seuraavalla kerralla setvittäväksi.

Jarkko R. pakenee takaa-ajajia.

Katriina asetti cooperin jopa Liikuttavien yhteislenkin edelle.

Niko ponnistelee, mutta takaa lähestytään...

Päivi puristi loppuun asti.

Jarkko S puristanee ensi kerralla aavistuksen kovempaa...


(*kuten heti oivalletaan, Iso Kolmonen viittaa maagilliseen 3000 metrin rajan ylittämiseen, vai mitä te luulitte?)

16.6.2017

Teivocooper 2/2017

Oli hienoa todeta, että sää oli kesäinen; aurinko paistoi eikä tuultakaan juuri ollut, kun kesäkuisen cooperin osallistujat päästettiin lanatulle radalle, jossa kymmenen metrin kepitkin olivat jo pystyssä.

Juoksun aikana kävi kuitenkin ilmi, että ajan hammas eilispäiväisen (tiistai) runsaan sateeen muodossa oli nakertanut radan kuntoa niin, että varsinkin kaarteita ei päässyt ottamaan aivan sisäkurvia nuolemalla, koska orastavan eroosion merkkejä oli. Vesi oli radan jättäessään ottanut hieman maa-ainestakin mukaansa ja uurtanut poikittaissuuntaan pieniä uomia, jotka kuitenkin sen verran toivat epätasaisuutta, että valinta oli tehtävä joko ottamalla kaarteen vähän väljemmin tahi sitten menettämällä askelrytmiä uurrosten yli loikiskellessa. Kukaan ei kuitenkaan joutunut kääntymään takaisin reitin huonon kunnon takia - ei ennen kilpailua eikä kilpailun aikanakaan.

Nyt, kun sää oli lämmin, ei tarvinnut juoksun jälkeen tuloksia keräämään lähettää kahta toimitsijapartiotakaan liikkeelle.
Mukana oli useita jo edelliskertaisiakin osallistujia, jotka näin saivat tuntumaa sään vaikutuksesta tulokseen. Jotkut olivat edelliskerrasta parantaneet, toisilla taas tulos oli nyt hieman edellisestä jäänyt. Kaikilla oli kuitenkin meininki seuraavalla kerralla tavoittaa jälleen hiukan edellistä parempi tulos.

Ensi kerralle toivotaan taas hienoa kesäsäätä tukemaan kirmaajia, joita mahtuu kyllä lisää vaikka millä mitalla, koska radalla nimittäin todellakin on vielä tilaa.

Teivocooper 1/2017

Ensimmäiseen tämänvuotiseen Teivocooperiin oli jälleen saapunt urhea osanottajien joukko.

Valmistelujen aikana radalla takasuoralla nähtiin toimintaa, kun joukko hevosia ajajineen treenaili volttilähtöjä, mutta onnekseen ehtivät lähteä pois ennen cooperistien tuloa: olisi se valtava juoksijahyöky kenties survonut hevoiset kärryineen ja kuskeineen kaikkineen tossujensa alle ohi ja yli vyöryessään.

Poikkeuksellisesti radan huoltotyötkin olivat myöhässä, joten hieman oli juoksijain jalkoihinsakin vilkuiltava, jotteivat kavionjäljet tahi pahimmillaan ns. Pavosen Heska kumppaneineen olisi päässeet yllättämään. Ja valppaanahan juoksijat olivat. (Kävi kyllä niinkin poikkeuksellinen tapaus, että yksi juoksija radan tilan nähtyään palasikin omia jälkiään takaisin eikä riskeerannut koipiensa terveyttä).

Viileä, ettei sanottaisi suorastaan kylmä, koillistuuli pyrki hyydyttämään cooperistien intoa, vaan eipä pystynyt. Reippaan rivakasti juoksijat taittoivat matkaa, kunnes lopetusmerkki armahti huilailemaan.

Sen verran oli kuitenkin viileyttä ilmanalassa, mutta lämpöä järjestäjien rinnassa, että pistettiin kaksi partiota liikkeelle keräämään lopputuloksia, jottei juoksijoilla päässyt hiki aivan jäätymään.

Paremman sään toivotuksia jaettiin puolin ja toisin lopuksi.

7.5.2017

TEIVON SUPERCUP

Nyt kannattaa selata kilpailukalenteria ja merkata ylös Teivo Stayersin järjestämät kilpailut, sillä on olemassa mahdollisuus, että ahkeruudesta palkitaan.

Teivo Stayersin järjestämät kilpailusarjat on niputettu sillä lailla yhteen, että kaikkien jokaiseen sarjaan vähintään seuraavalla tavalla:
  • kolmeen Teivocooperiin ja
  • kahteen Teivo Trailiin sekä 
  • kolmeen Teivocupiin
osallistuneiden kesken arvotaan 200 €:n ja 100 €:n lahjakortit JSportiin.

Supercupin ensimmäinen tapahtuma on siis Teivocooper I 10.5.2017 ja viimeinen Teivocup VI huhtikuussa 2018.
Supercup ei liity minkään sarjan yhteiskilpailuihin; tuloksilla ei tässä ole merkitystä, vaan vain ahkera osallistuminen ratkaisee!

14.3.2017

Teivocooper jälleen kesällä

Teivocooperin pitenevää perinnettä jatketaan jälleen tällä kesäkaudella. Juoksupäivät ovat:

  • 10.5.2017
  • 14.6.2017
  • 12.7.2017
  • 16.8.2017
  • 13.9.2017
Tervetuloa kokeilemaan, miltä tuntuu ravata oikealla raviradalla.

15.9.2016

Kauden viimeinen Teivocooper pakettiin syksyn tieltä

Ensimmäisen kauden miesten sarjan kokonaiskilpailun voittaja Jarno Vikman 


Eipä jaksanut enää aurinko nousta Teivaalanharjun puiden ylle, kun kauden viimeistä Teivocooperia kirmattiin. Vaikka sää oli viileänpuoleinen, oli se toisaalta juuri sopiva kestävyysmatkan täysipainoiseen suoritukseen.

Viimeisessä osakilpailussa nähtiin 11 reipasta kuntonsa mittaajaa kiertämässä kaviouraa kukin omaan tahtiinsa. Kovakuntoisimmaksi osoittautui Syrjälän Teppo, joka veti viimeisen kierroksen kolmeen minuuttiin ja löi näin kuvaannolliseen pöytään sarjassa ennennäkemättömän lopputuloksen 3810 metriä. Siinäpä tavoiteltavaa ensi kauden cooper-sarjan osanottajille.

Yhteiskilpailuun (neljä osallistumista) pääsi kaksi kuntonsa mittaajaa ja voiton korjasi isommalla pistemäärällään Jarno Vikman.
Kunhan sarja tulevina vuosina käy tutummaksi suurelle yleisölle, noussevat osanottajamäärät ja myös yhteiskilpailuun pääsevien määrä siinä mukana.

Lisäväriä tämän kerran tapahtumaan tarjosivat koiranomistajat, joilla oli samanaikaisesti omaa ohjelmaansa keskikentällä, mutta hyvin mahduttiin puolin ja toisin.

Tervetuloa taas ensi kaudella mittaamaan kuntoa pitkällä kierroksella!  Saa kertoa kaverillekin!

Mutta sitä odotellessa: pidetäänpä mielessä Teivocup, jolla talvikauden harjoitteluun saadaan reipasta piristystä!